![]() |
![]() |
![]() |
1. Suuntaus ja ensimmäinen sahausEnnen ensimmäistä sahausta tukki suunnataan tarkasti hydraulisen suuntaajan avulla ja kiinnitetään tukevasti tukkipöytään tukinkiinnittimillä. Tämän jälkeen tukin yksi sivu sahataan suoraksi. |
2. Tukin uudelleen asemointiTukinkiinnittimet irroitetaan ja tukkia pyöräytetään niin, että äsken suoraksi sahattu sivu tulee alaspäin tukkipöytää vasten. Tässä vaiheessa tukki suunnataan huolellisesti uudelleen, jotta päästäisiin optimaaliseen lopputulokseen. |
3. Toinen sahausSuuntauksen jälkeen tukin toinen kylki sahataan suoraksi. Nämä kaksi ensimmäistä sahausta määräävät tukista saatavan puutavaran määrän ja laadun. Koska työn on sujuttava nopeasti, korkea ammattitaito on tärkeää. |
|
|
|
4. Sivulautojen sahausSeuraavaksi tukista irroitetaan sivulaudat. Pikkutukeista niitä ei saada lainkaan, järeämmistä pölkyistä niitä voidaan saada useitakin. Oksattomia sivulautoja käytetään mm. höylättyjen listojen ja sisävuorilautojen raaka-aineena |
5. Pelkan sahausTukin keskikohdalta sahataan ns. pelkka. Pelkka pyritään sahaamaan symmetrisesti tarkoin puun keskilinjan molemmin puolin, pelkan paksuus määräytyy toisaalta sahattavan tukin järeydestä ja toisaalta halutun sahatavaran leveydestä. |
6. JakosahausPelkka käännetään tukkipöydälle
kyljelleen ja viipaloidaan halutun paksuisiksi kappaleiksi |
|
|
|
7. Tukin vasen kylki.Työvaiheessa 4. irroitettiin pelkan oikealta puolelta
sivulaudat (sahanhoitajan paikalta katsottuna). |
8. Sivulautojen särmäys.Särmäämättömiä sivulautoja kerätään sahauksen yhteydessä erityiselle telineelle. Kun lautoja on kerääntynyt 6-10 kpl, ne ladotaan tarkasti suunnaten päällekkäin ja särmätään nipussa. Ensimmäisen sivun särmäys tehdään ilman mittalaitetta. |
9. Sivulautojen leveys.Sivulaudat pyritään sahaamaan mahdollisimman symmetrisesti puun ajatellun keskilinjan molemmin puolin. Viimeisenä vaiheena mittalaite asetetaan haluttuun leveyteen ja lautanippu särmätään, kuvassa 100 mm:n levyiseksi sahatavaraksi. |